Strategian toimeenpano

Strategian toimeenpano alkaa siitä, että pysähdytään yhdessä strategian äärelle. Mitä olemme oikeastaan tavoittelemassa? Mikä toiminnassa muuttuu, jos onnistumme? Mitkä valinnat ovat juuri nyt tärkeimpiä?

Johto, esihenkilöt ja henkilöstö voivat katsoa samaa strategiaa eri näkökulmista. Yhteinen keskustelu auttaa tekemään näkyväksi, mitä strategia tarkoittaa eri puolilla organisaatiota ja millaiset asiat vaativat yhteistä työtä.

Kun suunta on ymmärretty, voidaan valita, mihin keskitytään ja mitä jätetään myöhemmäksi. Toimeenpano ei ole kaikkien strategian kirjausten käynnistämistä yhtä aikaa.

Strategiset tavoitteet tarvitsevat yhteyden organisaation omaan työhön. Yhdessä voidaan tarkastella, mitä tavoitteet tarkoittavat toimialoille, yksiköille ja palveluille – ja miten eri puolilla tehtävä työ tukee samaa suuntaa.

Samalla huomataan tavoitteiden väliset riippuvuudet. Jos onnistuminen edellyttää yhteistyötä yli yksikkörajojen, se pitää tehdä näkyväksi ja sopia, miten yhteinen työ etenee.

Tavoitteista rakennetaan konkreettisia askelia: mitä tehdään, kuka vie asiaa eteenpäin, mitä päätöksiä tarvitaan ja mistä etenemisen huomaa. Näin strategia liittyy myös resursseihin ja arjen priorisointiin.

Henkilöstö tuntee työn, asiakkaiden tarpeet ja palvelujen käytännöt. Siksi henkilöstön näkökulma kannattaa ottaa mukaan jo silloin, kun tavoitteita tulkitaan ja niille rakennetaan etenemistä.

Yhteisessä työskentelyssä voidaan tunnistaa, mikä auttaa muutosta ja mikä voi hidastaa sitä. Esille tulevat myös osaaminen, työn sujuvuus ja ne kohdat, joissa yksiköiden yhteistyötä tarvitaan.

Osallistuminen ei tarkoita, että jokainen vastaisi kaikesta. Se auttaa varmistamaan, että sovitut tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja että niiden eteen voidaan toimia käytännössä.

Toimeenpano tarvitsee sopivan määrän konkreettisuutta. Tavoitteiden rinnalle kirjataan tarvittavat toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulu. Lisäksi sovitaan, miten edistymistä arvioidaan ja mitä tehdään, jos työ pysähtyy tai olosuhteet muuttuvat.

Johdon tehtävänä on pitää kokonaisuus koossa: sovittaa tavoitteita yhteen, tehdä tarvittavia päätöksiä, ratkaista esteitä ja huolehtia siitä, että toimeenpanolle on tilaa johtamisen arjessa.

Seurannassa ei kysytä vain, valmistuiko tehtävä. Yhtä tärkeää on pohtia, viekö tehty työ kohti tavoiteltua muutosta ja pitääkö toimintatapaa tai suuntaa tarkistaa.

Strategian eteneminen tarvitsee yhteisen rytmin. Seurantaa voidaan liittää olemassa oleviin johtoryhmien, esihenkilöiden ja muiden ryhmien käytäntöihin. Näin strategia pysyy mukana päätöksenteossa eikä muodostu irralliseksi raportointitehtäväksi.

Säännöllisissä keskusteluissa katsotaan, mikä on edennyt, missä tarvitaan tukea ja mitä päätöksiä seuraavaksi tarvitaan. Samalla huomataan ajoissa, jos alkuperäiset oletukset eivät enää pidä tai painopisteitä on syytä arvioida uudelleen.

Seurannan tarkoitus on auttaa tekemään parempia päätöksiä ja pitämään yhteinen työ liikkeessä.

Organisaatioiden tilanteet ovat erilaisia. Joskus kannattaa aloittaa yhden strategisen tavoitteen selkeyttämisestä. Toisinaan tarvitaan laajempi yhteinen tarkastelu siitä, miten tavoitteet, toimialojen työ ja johtamisen käytännöt liittyvät toisiinsa.

Työskentely voi sisältää johdon keskusteluja, henkilöstön osallistamista, yhteisiä työpajoja, toimeenpanon suunnittelua sekä seurannan ja arvioinnin käytäntöjen rakentamista. Laajuus, osallistujat ja eteneminen sovitaan sen mukaan, mitä halutaan saada aikaan ja millaiset voimavarat organisaatiolla on käytettävissä.

En tuo valmista mallia sellaisenaan jokaiseen tilanteeseen. Yhdessä etsitään tapa, joka sopii organisaation tavoitteisiin ja arkeen.

Voin olla johdon ajattelukumppani, auttaa jäsentämään strategian tavoitteita ja fasilitoida yhteistä työskentelyä. Tarvittaessa työskentelyyn otetaan mukaan esihenkilöitä ja henkilöstöä, jotta suunnitelma rakentuu myös arjen kokemuksen varaan.

Tavoitteena on, että organisaation oma väki pystyy jatkamaan toimeenpanoa yhteisen työskentelyn jälkeen. Organisaatiolle jää selkeämpi käsitys tärkeimmistä valinnoista sekä käytännöt, joiden avulla tekemistä voidaan seurata, arvioida ja tarvittaessa muuttaa.

Toimeenpano jatkuu organisaation omana työnä.