Rovaniemen matkailuohjelmaan tutustuminen sai minut pohtimaan kasvua työllistymisen näkökulmasta. Matkailun ympärille tarvitaan monenlaista työtä. Voisiko sen tarpeista löytyä myös uusia mahdollisuuksia ihmisille, joiden on ollut vaikea löytää paikkaansa työelämässä?
Ajattelen esimerkiksi ympäristön siisteyttä, lajittelua, biojätteen keräystä tukevia tehtäviä sekä mm. kalusteiden ja välineiden huoltoa. Matkailijan kokemus muodostuu osaltaan tällaisista arkisista asioista: onko ympäristö siisti, ovatko keräyspisteet kunnossa ja pidetäänkö paikoista huolta.
Näistä tarpeista voisi löytyä tilaa palveluille ja työlle. Ensin pitäisi kuitenkin kuunnella yrityksiä ja muita alueiden toimijoita. Mitä työtä jo tehdään, missä tarvittaisiin apua ja millaiselle palvelulle löytyisi ostaja?
Uudistuminen alkaa tarpeen huomaamisesta
Toimintaympäristön muuttuessa organisaatiot joutuvat tarkastelemaan omaa tehtäväänsä uudelleen. Joskus uudistuminen alkaa siitä, että tuttu osaaminen saa uuden käyttötarkoituksen tai eri toimijoiden osaaminen löytää toisensa.
Yhdellä on tieto yritysten tarpeista. Toinen tuntee materiaalit ja niiden hyödyntämisen mahdollisuudet. Kolmas osaa rakentaa koulutusta käytännön työtehtävien ympärille. Jollakin on kokemusta siitä, millaista tukea ihminen tarvitsee päästäkseen työssä alkuun.
Kokemukseni on saanut minut kiinnittämään huomiota juuri näihin liittymäkohtiin. Jokainen voi hoitaa oman tehtävänsä hyvin, mutta yhteinen mahdollisuus tarvitsee silti jonkun kokoamaan ihmiset saman pöydän ääreen. On keskusteltava siitä, mitä yhdessä tavoitellaan ja miten työ käytännössä järjestetään.
Matkailun, kiertotalouden ja työllistymisen yhteydessä tällainen keskustelu voisi avata kiinnostavia mahdollisuuksia. Tämä kirjoitus on oma pohdintani siitä, millaista yhteistyötä matkailun tarpeiden ympärille voisi rakentua.
Yhteiskunnallinen yritys voisi koota työn kokonaisuudeksi
Olen pohtinut, voisiko yhteiskunnallinen yritys toimia tässä käytännön työn kokoajana. Sen tehtävänä voisi olla yhdistää eri asiakkaiden tarpeita palveluiksi ja työksi, jonka tekemiseen ihmiset saavat tarvitsemansa tuen.
Yksittäisellä matkailuyrityksellä saattaa olla tarjolla vain muutamia tunteja työtä viikossa. Toisella tarve painottuu sesonkiin ja kolmannella sitä edeltävään huoltoon tai sen jälkeiseen siivoukseen. Näiden tarpeiden yhdistäminen voisi mahdollistaa pidempiä työsuhteita ja tasaisempaa työtä vuoden aikana.
Yhteiskunnallinen yritys voisi sopia asiakkaiden kanssa palveluista, huolehtia työnjohdosta ja laadusta sekä toimia työnantajana. Asiakkaalle hyöty näkyisi luotettavana palveluna ja selkeänä yhteyshenkilönä. Työntekijälle se voisi tarkoittaa työyhteisöä, toimeentuloa ja mahdollisuutta vahvistaa osaamistaan käytännön työssä.
Työllistymisen tuki olisi lähellä arkea. Perehdytys, työtehtävien sovittaminen ja valmennus liittyisivät siihen työhön, jota ihminen tekee. Tarvittaessa rinnalle tuotaisiin koulutusta tai muuta tukea. Pidempään työtä hakeneelle tämä voisi antaa mahdollisuuden näyttää osaamistaan ja edetä itselleen sopivassa tahdissa.
Tällainen rooli voisi löytyä myös olemassa olevalta toimijalta. Olennaista olisi kyky yhdistää asiakkaiden tarpeet, toimiva palvelu ja työntekijän tarvitsema tuki.
Toiminta edellyttäisi osaavaa johtamista ja kestävää taloutta. Palvelujen tuottamisen kustannukset sekä valmennuksen ja muun tuen rahoitus olisi tunnistettava erikseen. Yhteiskunnallinen tavoite tulisi näkyväksi siinä, miten yritys järjestää työn ja tukee ihmisten etenemistä.
Yhteistyö rakentuisi nykyisen osaamisen varaan
Yhteistyön rakentaminen voisi alkaa yritysten, kaupungin elinvoima- ja työllisyyspalvelujen sekä muiden kumppanien yhteisestä keskustelusta. Ensin olisi tärkeää tunnistaa, mitä jo tehdään, missä tarvitaan täydentävää osaamista ja löytyykö yhteiselle kokeilulle tarvetta.
Yritysten tarpeiden tuntemus, kiertotalouden osaaminen sekä kokemus koulutuksesta ja työllistymisen tukemisesta antaisivat keskustelulle hyvän pohjan. Mukaan tarvittaisiin myös niiden ihmisten näkemyksiä, jotka tekisivät työtä ja käyttäisivät palveluja. Kumppanien tehtävät ja yhteistyön koordinointi sovittaisiin yhteisen tavoitteen perusteella.
Yhteiskunnallinen yritys voisi pitää yhteistyötä koossa päivittäisen työn tasolla. Se huolehtisi siitä, että asiakkaan tilaus, työn toteutus ja työntekijän tarvitsema tuki liittyvät toisiinsa. Valmennusorganisaatioiden ja oppilaitosten kanssa voitaisiin rakentaa työtehtäviin liittyviä oppimisen ja työllistymisen polkuja.
Esimerkiksi jätehuollossa keräys ja kuljetus järjestettäisiin niistä vastaavien toimijoiden kanssa. Yhteiskunnallisen yrityksen palveluja voisivat olla sovitusti lajittelun tuki, keräyspisteiden puhtaanapito ja ympäristön siistiminen. Työnjako rakennettaisiin nykyisten palvelujen ja paikallisten tarpeiden pohjalta.
Samalla olisi selvitettävä, miten palvelu täydentäisi nykyistä tarjontaa ja millaisia yhteistyömahdollisuuksia se avaisi alueen yrityksille.
Tarpeista palveluiksi ja työpaikoiksi
Tekemisen tarpeesta syntyy työpaikka vasta, kun palvelulle löytyy tilaaja ja maksaja sekä tekijöille toimiva työnjohto ja tarvittava tuki. Siksi aloittaisin yhden alueen tai yritysryhmän tarpeista ja rajatusta kokeilusta. Sen avulla selviäisi, helpottaako palvelu asiakkaiden arkea ja onko siitä mahdollista rakentaa taloudellisesti jatkuvaa toimintaa.
Työllistymisen kannalta ratkaisevaa olisi, syntyykö palkkatyötä ja miten ihmiset pääsevät siinä eteenpäin. Yhdelle yhteiskunnallinen yritys voisi tarjota pysyvän työpaikan, toiselle mahdollisuuden vahvistaa osaamistaan ja siirtyä myöhemmin toisen työnantajan palvelukseen. Työtehtävien pitäisi olla tarpeellisia ja työn arvostettua.
Tässä näen mahdollisuuden uudistua toimintaympäristön muuttuessa. Matkailun tarpeisiin vastaaminen voisi samalla parantaa ympäristön siisteyttä, vähentää materiaalien hukkaa ja avata työtä useammalle paikalliselle ihmiselle. Ajatusta kannattaisi tutkia yhdessä niiden kanssa, jotka tuntevat alueen tarpeet ja nykyisen toiminnan.
Autan organisaatioita tunnistamaan muuttuvan toimintaympäristön mahdollisuuksia ja viemään yhteisiä tavoitteita käytännön työksi. Jos omassa organisaatiossasi pohditaan, mistä aloittaa ja miten yhteistyö saadaan etenemään, keskustelen mielelläni.
